SFR-Group blogi

Mitä Suomen suurimmat sijoittajat ajattelevat nykyisistä markkinoista?

Kirjoittanut Hannu Huuskonen | 12. 12. 2023

24. vuosittainen Institutional Investment Services Programme -tutkimuksemme valmistui marraskuun alussa ja järjestimme 29.11. tulosten julkistustilaisuuden tutkimukseen osallistuneille sijoittajille. Tilaisuudessa oli meidän lisäksemme puhumassa rahoituksen tohtori Antti Ilmanen aiheenaan allokaatiopäätöksiin liittyviä havaintoja korkeiden korkojen ympäristössä. 


Tässä blogitekstissä pääset tutustumaan tutkimuksemme keskeisimpiin tuloksiin ja tänä vuonna palkittuihin palveluntarjoajiin. Lisäksi nostamme esille Antti Ilmasen puheenvuoron mielenkiintoisimmat havainnot. 

 

Mikä on Institutional Investment Services Programme? 

Institutional Investment Services -tutkimus on laaja institutionaalisen varainhoidon tutkimus, jonka vuosittainen toteutus aloitettiin vuonna 2000. Tutkimus käsittelee monipuolisesti sijoittamisen trendejä, minkä lisäksi keräämme arvioita käytetyistä palveluntarjoajista. 

Tutkimuksen populaation muodostaa noin 100 institutionaalista sijoittajaa, sisältäen mm. eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä, kuntia ja seurakuntia. Osallistumisprosentti on hyvin korkea, sillä yli 95 % tästä reilun sadan sijoittajan joukosta on vuosittain mukana vastaajina tutkimuksessa.  Kaikkiaan tänä vuonna tutkimuksessamme oli edustettuina yhteensä noin 274 miljardin euron sijoituspääomat. Olemme alusta asti haastatelleet tarkkaan valittuja institutionaalisia sijoittajia henkilökohtaisesti, mikä on yksi tutkimuksemme kulmakivistä. Tutkimuksestamme voit lukea lisää täältä.  

 

Vuoden 2023 tutkimus - Miten korkojen voimakas nousu näkyy sijoittamisen trendeissä? 

Vuoden 2023 tutkimuksessa yhtenä isoimmista teemoista oli nopea korkoympäristön muutos ja sen vaikutukset sijoitustoimintaan. Useat vastaajat näkevät korkomarkkinoiden nykytilanteen positiivisena ja paluuna normaaliin, mikä on johtanut korkosijoitusten suosion kasvuun niin listatulla kuin yksityistenkin lainojen puolella.

Osakesijoituksissa puolestaan nopea korkojen nousu on usealla vastaajalla heikentänyt niiden houkuttelevuutta, mutta merkittävää laskupainetta tämä ei kuitenkaan ole aiheuttanut osakeallokaatioihin. Suuri osa vastaajista ei kuitenkaan koe, että nopealla korkoympäristön muutoksella olisi ollut vaikutusta heidän sijoitustoimintaansa, mikä näkyi etenkin täyden valtakirjan varainhoitomallia suosivilla sijoittajilla. Näyttää siis olevan niin, että varainhoitajien kykyyn huomioida uusi sijoitusympäristö luotetaan.   

Vaihtoehtoisissa sijoituksissa puolestaan korkoympäristön muutokset ovat pakottaneet vastaajat arvioimaan uudelleen strategioitaan kehystensä sallimissa rajoissa. Useimmat instituutiosijoittajat sijoittavat vaihtoehtoisiin hyvin pitkäjänteisesti ja ohjelmallisesti, mistä syystä voimakaskaan korkojen nousu ei näyttänyt valtaosalla sijoittajista vaikuttavan pitkän tähtäimen allokaatioajatuksiin. Tämä vahvistaa ajatusta, että vaihtoehtoiset sijoitukset ovat tulleet jäädäkseen moderneihin sijoitussalkkuihin.

Kiinteistösijoitusten riskin nähdään kasvaneen merkittävästi, minkä seurauksena useat vastaajat eivät tee tällä hetkellä uusia kiinteistösijoituksia ja arvostustasojen odotetaan edelleen laskevan. Viime vuoteen verrattuna kiinteistösijoitusten määrää on yleisesti vähennetty ja noin puolella vastaajista on vielä tarkoituksenaan pienentää niitä tulevan vuoden aikana. Etenkin suomalaisten kiinteistöomistusten osalta kevennyspainetta vaikuttaa edelleen olevan. Muutama yksittäinen vastaaja kuitenkin kertoi tarkkailevansa tilannetta jo ostomahdollisuuksien kannalta, mikäli eteen sattuu houkuttelevan hintaisia mahdollisuuksia.

Kysyimme tutkimuksessamme lisäksi myös kestävästä sijoittamisesta. Vastausten perusteella näkyy, kuinka vastuullisuus ja kestävyys on tärkeää enemmistölle vastaajista ja se on suuressa roolissa myös varainhoitajien valinnassa. Usea vastaaja kertoo, että kestävyysasiat tulee olla varainhoitajalla hallussa ja tämä huomioidaan esimerkiksi asettamalla sille kriteereitä varainhoitajien kilpailuttamisessa. Suuri osa vastanneista kertoo kuitenkin varainhoitajien toimivan yleisesti hyvin vastuullisesti, eikä suuria eroja palveluntarjoajien välillä löydy. 

 

Vuoden 2023 palkitut

Palkitsemme joka vuosi tutkimuksessamme parhaiten menestyneet palveluntarjoajat.  Jaamme heidät kolmeen eri kategoriaan käyttöasteen ja tuotevalikoiman mukaan. Ryhmässä ”Large” on mukana käyttöasteeltaan suurimmat palveluntarjoajat kun taas Challenger-ryhmässä on palveluntarjoajia, joilla on pienempi käyttöaste tutkimuksessamme. Specialized - ryhmässä taas on palveluntarjoajia, jotka ovat keskittyneet vain harvoihin omaisuuslajeihin. 

Tänä vuonna suuren käyttöasteen palveluntarjoajissa voiton vei eQ voittaen Platinaa, jonka jälkeen Mandatum voitti kultaa ja Evli Hopeaa. Pienemmän käyttöasteen palveluntarjoajissa parhaiten menestyi United Bankers ja jaetulla toisella sijalla ovat nykyään samaan konserniin kuuluvat LähiTapiola ja Seligson. Kolmannella sijalla on Handelsbanken. Specialized -sarjassa voiton vei Korkia.

Palkitsemme myös joka sarjasta parhaat kestävän sijoittamisen pisteet saaneen palveluntarjoajan. Tänä vuonna palkituksi tulivat SEB (Large), LähiTapiola (Challenger) ja Korkia (Specialized).

Listan kaikista palkituista löydät täältä! 

 

Vuoden vierailevan puhujan valinnasta

Olemme viime vuosina kutsuneet julkaisutilaisuuksiimme vierailevan puhujan puhumaan ajankohtaisista ja tutkimuksen haastatteluista esiin nousseista teemoista. Viime vuoden tilaisuudessa käsiteltiin kiinteistömarkkinoiden näkymiä Kiinteistötieto KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva toimesta. Hän näki markkinoilla orastavia merkkejä tuottovaateiden nousupaineista ja nyt vuotta myöhemmin tarkastellen voidaan havaita kiinteistömarkkinoiden tuottovaateiden nousseen selvästi ja hakevan edelleen uusia tasapainotasoja vähäisten transaktioiden markkinaympäristössä.

Tänä vuonna sijoittajia pohditutti, millaisia vaikutuksia nousseilla koroilla tulisi olla sijoitusten allokaatioon. Mietimme, mitkä olisivat mahdollisia strategioita, joista suomalaissijoittajat haluaisivat enemmän ymmärrystä ja päädyimme kutsumaan puhujaksi yhden maailman tunnetuimpiin tuotto-odotteiden mallintajiin kuuluvan suomalaistohtori Antti Ilmasen.

 

Allokaatiopäätöksiin liittyviä havaintoja korkeiden korkojen ympäristössä

Antti Ilmanen on yksi menestyneimpiä suomalaisia kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla. Tällä hetkellä hän toimii yhtenä johtajista AQR Capital Managementin Portfolio Solutions ryhmän tiimissä, joka vastaa institutionaalisten sijoittajien ja valtioiden sijoitusrahastojen neuvonnasta. Antin kirjoittamia artikkeleita on julkaistu laajasti rahoitus- ja sijoitusalan akateemisissa julkaisuissa, ja hän on saanut niistä useita palkintoja.

Puheenvuoronsa aiheena Antilla oli allokaatiopäätöksiin liittyviä havaintoja korkeiden korkojen ympäristössä. Hän kuvasi, kuinka viimeisen 40 vuoden ajan sijoitusajatteluamme dominoivana trendinä on ollut eri omaisuusluokkien jatkuva kallistuminen, mikä on johtanut odotettujen tuottojen laskuun. Näiden pohja saavutettiin vuonna 2021, minkä jälkeen odotetut tuotot ovat hieman nousseet, mutta silti lähinnä korkosijoituksissa. Antin mukaan kaikki sijoitukset olivat tuolloin pari vuotta sitten kalliita negatiivisten reaalikorkojen vuoksi, mutta nyt tilanne on muuttunut ja tällä hetkellä markkinoilla vallitsevat kompressoidut riskipreemiot. Tämä on Antin mukaan täysin tyypillistä korkeiden korkojen maailmaan siirtyessä.

Yksi tärkeimmistä eduista sijoittajille viimeisten 20 vuoden ajan on ollut osakesijoitusten ja korkosijoitusten negatiivinen korrelaatio, mutta tilanne voi mahdollisesti olla muuttumassa. Antin mukaan osakkeiden ja korkojen liikkeet riippuvat kasvu- ja inflaatiouutisista, joista kasvu-uutiset vaikuttavat omaisuusluokkien tuotoissa vastakkaisiin suuntiin ja inflaatiouutiset puolestaan tyypillisesti samaan suuntaan. 1970–1990- luvuilla inflaatioepävarmuus johti omaisuuslajien väliseen positiiviseen korrelaatioon, mutta 2000-luvulla dominoinut kasvuepävarmuus aiheutti negatiivista korrelaatiota. Nyt inflaatioepävarmuus on selvästi taas nousemassa, mikä voi johtaa positiiviseen korrelaatioon, aiheuttaen mahdollisesti ongelmia portfolioiden tehokkaalle hajauttamiselle perinteisillä korko-osakepainotteisilla salkuilla. Edelleen tänä päivänä useiden sijoittajien salkun riskiä dominoi osakeriski.

Viimeisessä osassa puheenvuoroaan Antti nostaa esille erilaisten hajauttavien sijoitusstrategioiden merkitystä portfolion riskin vähentäjänä nykyisessä sijoitusympäristössä. Noussut korkotaso mahdollistaa tyypillisesti parempia tuottoja erilaisille hedge fund-strategioille toisin kuin esimerkiksi pääomasijoituksille, joissa alhainen korkotaso on usein vivuttanut kohdeyhtiöiden tuloksia. Esimerkkinä hän käytti erityisesti trendien seurantastrategiaa (”trend following strategy”), joka on toiminut yleensä hyvin vastaavissa markkinaympäristöissä. Hänen mukaansa olemme palaamassa kohonneiden korkotasojen myötä myös korkeamman makrovolatiilisuuden maailmaan suosien useita hajauttavia sijoitusstrategioita.

Tarkemmin AQR:n havainnoista voi lukea esimerkiksi heidän tutkimuspaperistaan Asset Allocation in a Higher-Rate World.

Tutkimusaineistomme perusteella suomalaisten instituutioiden allokaatiot ovat edelleen pienentyneet hedge fundeissa ja muissa likvideissä alternatiivistrategioissa. Niiden suosio on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen myös vertailtaessa niiden allokaatio-osuuksia kansainvälisiin instituutioihin. Selvän poikkeuksen muodostavat työeläkevakuutusyhtiöt, jotka hyödyntävät näitä strategioita selvästi muita suomalaisia instituutioita enemmän. Viime vuosikymmenen haastava markkinaympäristö ja huono historiallinen tuotto lienee tärkeitä selittäjiä käyttäytymisen takana. Mikäli on Antti Ilmasta uskominen, voi tuleva vuosikymmen näyttää paljon paremmalta hedge fund strategioiden puolesta – ainakin merkit siihen ovat Antin esityksen perusteella selvät niin odotettujen tuottojen kuin hajautushyötyjenkin näkökulmasta.

 

Kiinnostuitko tutkimuksestamme? 

Tutkimuksemme tarjoaa monipuolista ja syvällistä tietoa suurimpien institutionaalisten sijoittajien sijoitustoiminnasta. Asiakkaamme käyttävät tutkimuksiemme raportteja muun muassa tuoteportfolioidensa ja asiakasviestintänsä kehittämiseen sekä palveluidensa laadun parantamiseen. Olethan meihin yhteydessä, niin kerromme mielellämme lisää!