Kestävän sijoittamisen (tai toiselta nimeltään vastuullisen sijoittamisen) rooli on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi Suomen sadasta suurimmasta sijoittajasta noin 92 %:lla on kestävän sijoittamisen suunnitelma tai periaatteet. Lisäksi 95 % tästä sijoittajaryhmästä seuraa kestävän sijoittamisen kehittymistä varainhoitajien raporteista ja 59 % hyödyntää kolmannen osapuolen kestävyysraportteja. (SFR Institutional Investment Services -tutkimus 2023 ja 2024). Kestävän sijoittamisen ymmärtäminen voi kuitenkin tuntua haastavalta, sillä saatavilla oleva data on usein subjektiivista ja alan standardit ovat yhä kehittymässä.
Tässä blogitekstissä yhteistyökumppanimme ja kestävän sijoittamisen ammattilainen Mikael Fast Impact Cubedilta kertoo, miksi salkun kestävyysanalyysiä kannattaa tehdä, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle ja miten se onnistuu yksinkertaisesti Impact Cubedin faktapohjaisen datan avulla.
Mikä on Impact Cubed ja kuka on Mikael Fast?
Impact Cubed on kansainvälinen data- ja analytiikkayritys, joka auttaa sijoittajia mittaamaan salkkujensa kestävyyttä objektiivisesti. Yhtiö perustettiin Lontoossa yli 20 vuotta sitten alun perin hallinnoimaan rahastoa, jonka strategia oli yhdistelmä ESG-tekijöitä ja long/short-mallia. Tuolloin huomattiin nopeasti, ettei markkinoilla ollut saatavilla riittävän luotettavaa dataa, joten Impact Cubed päätti rakentaa oman analytiikkansa.
Mikael Fast toimii Impact Cubedin edustajana Pohjoismaissa. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus kestävästä sijoittamisesta ja sijoitusstrategioista mm. Nordeassa, Evlissä sekä OP:lla, minkä lisäksi hän on toiminut luennoitsijana Hankenin rahoitustieteen laitoksella. Mikael oli myös mukana perustamassa Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumia Finsifiä vuonna 2009.
Mikael haluaa tehdä usein vaikeaksi mielletystä kestävyyden analysoinnista yksinkertaisempaa. Hän korostaa, kuinka Impact Cubedin toiminnan keskiössä on tuottaa helposti ymmärrettävää dataa päätöksenteon tueksi yhdeltä sijoittajalta toiselle. Heidän palveluidensa avulla sijoittaja voi nähdä mitä omistaa ja kehittää salkun kestävyyttä faktoihin pohjautuen.
Mikä on kestävyysallokaatio ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut?
Maailma lämpenee ja muuttuu, mikä tulee huomioida myös omassa sijoitussalkussa, kertoo Mikael. Kestävyyteen liittyvät systeemiset muutokset vaikuttavat yhä enemmän myös sijoitusten tuotto-odotuksiin ja riskeihin. Lisäksi erilaiset sidosryhmät, kuten edunsaajat ja hallitus odottavat sijoituspäätöksiltä läpinäkyvyyttä ja perusteltuja valintoja myös kestävyyden näkökulmasta.
Kestävä sijoittaminen määritellään yleensä tarkoittavan ympäristöön (E), yhteiskuntavastuuseen (S) sekä hallintotapaan (G) liittyvien asioiden (ESG) huomiointia sijoituspäätöksissä. Mikael kuitenkin korostaa, että kestävä sijoittaminen voi tarkoittaa eri asioita erilaisille sijoittajille. Hänen mukaansa kestävä sijoittamisen määritteen taustalla tulisi olla sijoittajan omat arvot ja näkemys siitä, mikä on vastuullista juuri hänelle. Vastuullisuus voi merkitä erilaisia asioita suomalaiselle säätiölle verrattuna esimerkiksi texasilaiseen eläkeyhtiöön.
Mikael esittelee kestävyysallokaation käsitteen, joka tarkoittaa sitä, miten sijoitussalkun kokonaisuus vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan. Se ei siis ole vain eri ESG-osa-alueiden tarkastelua yksittäisistä rahastoista, vaan kokonaiskuva siitä, miten kestävyys näkyy salkun rakenteessa: ilmastovaikutuksissa, resurssien käytössä, hallinnon rakenteissa, tasa-arvossa ja jopa veronmaksussa.
Mikael kannustaakin sijoittajia pohtimaan, mitä vastuullisuus heille merkitsee. Sen jälkeen on hyvä pohtia, voiko nykyisten kestävyysraporttien avulla nähdä, miten sijoitussalkku vaikuttaa näihin asioihin ja voiko raporttien avulla myös viestiä näistä teemoista selkeästi ulospäin.
Kestävyystekijöillä on vaikutusta myös salkun tuottoon ja riskiin
Kun arvioidaan kestävyyden merkitystä tuottoon ja riskiin, on Mikaelin mukaan hyvä huomioida, että eri strategiat vaikuttavat niihin hyvin eri tavoin. Impact Cubedin keräämä ja analysoima viime vuosien data osoittaa, että kestävän sijoittamisen vaikutus tuottoon vaihtelee merkittävästi riippuen siitä, mihin osa-alueeseen sijoitukset keskittyvät. Esimerkiksi vähähiilisyys, veden ja jätteen minimointi ovat tuottaneet vahvasti vuoden 2022 alun jälkeen, kun taas SDG-tavoitteiden mukaiset ympäristöratkaisut, kuten uusiutuva energia ja sähköistymiseen liittyvät yhtiöt, ovat kärsineet korkean korkotason paineista. Samaan aikaan tasa-arvo ja hallitusten riippumattomuus – keskeiset "G"-tekijät – ovat olleet tasaisempia pitkän aikavälin voittajia. Sijoittajalle tämä tarkoittaa, että kestävyyden ymmärtäminen faktoreina – ei yhtenä kokonaisuutena – avaa mahdollisuuden parempaan riskienhallintaan ja tuottopotentiaalin tunnistamiseen eri markkinatilanteissa.
Alla olevasta kuvasta voi nähdä, kuinka kaksi eri strategiaa ovat korrelloineet vastakkaisilla tavoilla tuottojen kanssa Impact Cubedin datan perusteella. Lisätietoa aiheesta:
Mikäli kiinnostuit ja haluaisit kuulla lisää, olethan meihin yhteydessä.
Kuva 1.
Selite: Kuvassa esitetään kahden eri kestävyyteen perustuvan long-short-sijoitusstrategian historiallinen tuottokehitys globaalien osakkeiden universumissa.
Strategiat on rakennettu ottamalla pitkä positio yrityksissä, jotka suoriutuvat hyvin tietyllä kestävyyden osa-alueella, ja lyhyt positio niissä, jotka suoriutuvat heikosti. Kaikki positiot painotetaan tasaisesti (equal weight), ja salkut rebalansoidaan vuosittain.
- Vihreä viiva kuvaa strategiaa, jossa ollaan pitkässä vähäpäästöisissä yrityksissä (alimman 20 % CO₂-intensiteetin mukaan) ja lyhyessä suuripäästöisissä yrityksissä (ylin 20 %).
- Oranssi viiva edustaa strategiaa, jossa pitkä positio kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut ovat positiivisesti linjassa YK:n kestävän kehityksen sosiaalisten tavoitteiden (SDG) kanssa
Onkin siis tärkeää ymmärtää, mitä mitataan ja mitä tavoitellaan. Kestävyys ei ole vain yksiselitteinen mittari, vaan joukko systeemisiä tekijöitä, joiden ymmärtäminen auttaa tekemään parempia päätöksiä.
Perinteisten ESG-reittausten haasteet kestävyyden ymmärtämisessä
ESG-reittaukset (ESG-ratings) ovat yksi suosituimmista tavoista arvioida sijoituskohteiden kestävyyttä. Yleisesti ESG-reittaukset luodaan arvioimalla lukuisia sijoituskohteen ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinnollisiin liittyviä tekijöitä ja sen jälkeen muodostamalla näistä kokonaisarvosana. Useat eri toimijat myöntävät ESG-reittauksia ja ongelmaksi onkin muodostunut niiden käyttämät erilaiset metodologiat, minkä vuoksi eri toimijoiden reittauksia ei voi helposti vertailla keskenään
Mikael korostaa, että reittaukset eivät ole läpinäkyviä, vertailukelpoisia tai objektiivisia ja eri reittaajat voivat antaa samalla yritykselle täysin eri arvosanan. Tämä näkyy myös alla olevassa kuvassa, jossa on eriteltynä eri palveluntarjoajien tuottamien ESG-arvosanojen jakaumaa yrityksillä.
Kuva 2. Aggregate Confusion: The Divergence of ESG Ratings by Florian Berg, Julian F Kölbel, Roberto Rigobon, Review of Finance, Volume 26, Issue 6, November 2022, Pages 1315–1344.
Reittaukset myös keskittyvät usein vain riskienhallintaan, eikä salkun todelliseen kestävyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että reittaajien arvioissa painotetaan yhtiön taloudellista riskiä kestävyyteen liittyvissä asioissa, eikä niinkään yhtiön aiheuttamaa vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavalla yrityksellä voi olla korkea ESG-arvosana, jos ilmastonmuutoksella ei katsota olevan merkittävää riskiä yhtiön liiketoiminnan voitoille. Tämä voi tuntua jopa hieman nurinkuriselta.
Koska kestävyyden mittaaminen voi tuntua haastavalta, jää se helposti Mikaelin mukaan hämärän peittoon. Jos ei tiedä, mitä mitataan ja miksi, ei voi myöskään johtaa tai viestiä kestävyydestä uskottavasti.
Impact Cubedin data tukena sijoitusten kestävyyden mittaamisessa
Impact Cubed tarjoaa työkaluja salkun omistusten tarkasteluun, jotta sijoittaja voi tehdä kestävyyteen liittyen faktoihin perustuvia päätöksiä. Toisinkuin ESG-reittaukset, Impact Cubedin data on täysin objektiivista ja se mittaa yrityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, eikä toimi vain yhtiön taloudellisen riskin mittarina. Data kattaa maailman listatut osakkeet ja perustuu siihen, mitä yritykset itse raportoivat.
Mikael kertoo, että heiltä löytyy dataa yli 300 erilaiseen datapisteeseen liittyen, mutta he ovat tiivistäneet olennaisimmat asiat 15 faktorin raportointimalliin. Faktorit jakautuvat neljään eri kategoriaan: ympäristövaikutuksiin, yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, sosiaalisiin vaikutuksiin sekä yrityksen tuottamien palveluiden vaikutuksen yhteyteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Mitattavia asioita ovat esimerkiksi:
- Yritysten päästöt, vedenkulutus ja jäteintensiteetti
- Naisten osuus johdossa ja riippumattomien hallituksen jäsenten määrä
- Yritysten yhteiskunnallinen lisäarvo, kuten veronmaksu ja työllistäminen
Mikael kertoo, että tämä raportointimalli muodostui noin 10 vuotta sitten, kun Impact Cubed haastatteli 50 institutionaalista sijoittajaa ympäri maailman ja kysyi, millaiset asiat ovat sijoittajille relevantteja kestävyyteen liittyen. Jo silloin sijoittajat kertoivat, että tarjolla olevaa dataa on liikaa ja he toivovatkin mahdollisimman yksinkertaista raportointimallia. Näiden keskustelujen pohjalta identifioitiin 15 tärkeintä faktoria, jotka nykyään muodostavat kestävän sijoittamisen raportoinnin perustan monille sijoittajille.
Miten kestävyysraportointi kannattaisi aloittaa?
Mikaelin mukaan kestävyysraportointi kannattaa aloittaa yksinkertaisesti. Kaikkea ei tarvitse heti tietää, vaan tärkeintä on päästä lähtemään liikkeelle. Tähän pätee hyvin sanonta ”Ei Roomaakaan rakennettu päivässä”.
Aluksi on hyvä analysoida nykyinen salkku, tunnistaa sen vahvuudet ja kehityskohteet ja sen jälkeen asettaa realistiset tavoitteet, joita seurata säännöllisesti. Tavoitteita ei kannata asettaa liikaa, vaan olisi hyvä keskittyä sijoittajalle itselleen tärkeimpiin asioihin.
Tavoitteita voi olla asetettu jo sijoitussuunnitelmassa, mutta Mikaelin mukaan se ei ole pakollista. Kestävyysraportti voi myös olla tukena uuden kestävän sijoittamisen strategian luomisessa ja Mikael korostaa että esimerkiksi heidän tuottamansa raportti mahdollistaa hyvin konkreettisten tavoitteiden asettamisen suunnitelmaan.
Jos sijoittaja esimerkiksi päättää, että hän haluaa vähentää sijoitussalkkunsa hiilidioksidipäästöjä, tarjoaa Impact Cubedin raportti tähän tueksi dataa niin koko salkun kuin yksittäisten varainhoitajien ja kohdeyritysten osalta. Säännöllisesti, esimerkiksi puolivuosittain seuraamalla, voidaan analysoida salkun kehitystä ja tavoitteiden saavuttamista. Raportin avulla voidaan käydä keskustelua eri varainhoitajien kanssa ja tarvittaessa tehdä muutoksia sijoituskohteisiin, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Raportti auttaa myös salkun kestävyydestä viestimisessä esimerkiksi eri sidosryhmille.
Tarvitsetko apua sijoitusten kestävyysanalyysiin?
Kestävyysraportoinnin ei tarvitse olla vaikeaa. SFR Advisorsin ja Impact Cubedin yhteistyössä toteuttama kestävyysraportti tarjoaa helposti ymmärrettävän ja puolueettoman näkemyksen sijoitusomaisuuden kestävyydestä ja auttaa varainhoitajien objektiivisessa vertailussa. Se sopii niin kestävän sijoittamisen vasta-alkajille, kuin myös jo kokeneille osaajille. Tarjoamme raporteille aina henkilökohtaisen läpikäynnin. Raportti toimii hyvin myös jo olemassa olevien kestävyysraporttien tukena.
Mikäli kiinnostuit palvelustamme, olethan meihin yhteydessä niin sovitaan tapaaminen. Autamme yhdessä Impact Cubedin kanssa teidät matkan alkuun, eikä kestävyysraportointi edellytä SFR koontiraportoinnin asiakkuutta. Olemme mieluusti myös tukenanne esimerkiksi kestävyyden integroimisessa sijoitussuunnitelmaan.
